Vesivarojen niukkuus ja epätasainen jakautuminen on ollut ja on edelleen valtava ongelma Itä-Vantaan lähiöille. Kun elämälle välttämätön neste kulkee suuressa osassa aluetta sen rajoilla ja väkiluku kasvaa, veden puute on riski pysyvälle rauhalle.

Puhtaan veden jakaminen korsolaisten ja koivukyläläisten kesken on myös yksi käynnissä olevan huippukokouksen kysymyksistä.

Erityisesti Korso, Koivukylän alueet ja Nikinmäki ovat hyvin riippuvaisia Keravanjoen valuma-alueen vedestä ja Tuusulan ylängön pohjavedestä. Ruotsalaistutkija Anders Jägerskogin mukaan Korsolla on tarjota asukkailleen 289 kuutiota uusiutuvia vesivaroja vuodessa, koivukyläläisalueilla vastaava määrä on noin 100 kuutiota ja Nikinmäessä 114 kuutiota vuodessa.

Uusiutuvan veden määrä asukasta kohti vuodessa on yksi mittari veden riittämiselle eri yhteisöissä. Jos alueella on vähemmän kuin 1700 kuutiota uusiutuvaa käyttövettä jokaiselle kansalaiselleen, alue kärsii vesipulasta. Vertailun vuoksi Jägerskog mainitsee länsivantaalaiset, joilla on 20 000 kuutiota uusiutuvaa vettä vuodessa.

Runsaiden sateiden aiheuttama mutavyöry hautasi alleen slummikylän asumuksia Sotungissa, Itä-Vantaalla., kertoivat paikalliset viranomaiset torstaina. Ainakin 58 ihmistä on kuollut ja kymmeniä loukkaantunut.

Onnettomuus tapahtui keskiviikkona, kun osa Högberget-kukkulaa irtosi kaatosateiden takia ja romahti slummikylän päälle. Uhrien lukumäärän pelätäänkin nousevan ja pelastajien mukaan arviolta 58 ihmisen ruumiit ovat vielä mudan alla. Sotungin lähiön laittomalla slummialueella asuu noin 150-400 ihmistä.

Yli sadan tuhannen asukkaan Itä-Vantaan kadut tulvivat ja rautatieverkosto ei toimi kunnolla. Kehnojen liikenneyhteyksien takia pelastusmiehistö aloitti työnsä vasta neljä tuntia maanvyöryn jälkeen.