NELONEN - EI SEKSIÄ, JOSKUS VALHEITA, EI IHAN VIELÄ UUSINTAVIDEONAUHAA

Puoli vuotta on saatu ihmetellä uuden televisiokanavan, Nelosen, toimintaa ja tarjontaa. Kanavan, joka ei vielä pitkään aikaan näy koko Suomessa. Kanavan, jonka täytyy yhä mainostaa itseään elokuvateatterien mainospaloissa. Suomen televisiokulttuuri on asettunut aloilleen pitkästä aikaa. Seuraava muutos tulee olemaan digitaalitekniikka joskus tulevaisuudessa, ilmeisesti.

Mitä suomalainen televisionkuluttaja saa nautittavakseen? Hän on oletettavasti maksanut nyt jo yli 800 markan lupamaksun. Luulisi, että tuolla rahalla saisi jo vaikka mitä, uutisten ja dokumenttien lisäksi. Yleisradion ykköskanava tarjoaa päivittäin ajankohtaisohjelmien ohella aimo annoksen lastenohjelmia, nuorten lasten ohjelmia sekä kuvamateriaalia toisen maailmansodan lottaelämästä ja sen vaikutuksista neidonorvokkeihin ja pahkakääpiin. Pitkin aikavälein lähetettävästä Luonto-illasta katsojat saavat vastauksen kysymykseensä, miksi heidän pihallaan käy punatulkkuja. Luonto-ohjelmat ovatkin merkittävä osa ykkösverkon ohjelmista.

Mitä tarjoaa toinen kahdesta lupamaksurahoitteisista kanavistamme? Kakkosen ohjelmaan kuuluvat isoveljensä muassa uutiset, dokumentit ja lastenohjelmat. Mutta kakkosen ohjelmisto jatkaa antiaan lukuisilla taide- ja viihdeohjelmilla. Saksalaisdekkareiden lisäksi saamme nähdä useita suomalaisia sarjoja. Kukapa voisi unohtaa Neil Hardwickin ideoimat Reinikainen ja Nyhjää tyhjästä? 90-luvun menestyjiin kuuluvat Kummeli ja Tuttu juttu. Myös Vääpeli Körmy- ja Pekko-elokuvat nähdään pätkittyinä alle vuoden kuluttua ensi-illasta. Kakkosta voidaan pitää eräänlaisena ponnahduslautana kohti suomalaisia menestystarinoita.

Lupamaksumme siis käytetään hyvin asiapitoiseen ohjelmatarjontaan. Positiiviseksi asiaksi voidaan kuitenkin laskea Ylen kanavien merkkitapahtumien lähettäminen. Yleisradion verkosta me kesä- ja talviolympialaiset katsomme, seuraamme joka toinen vuosi Euroviisuja ja juhlimme jääkiekon maailmanmestaruutta. Suuri osa lupamaksuista menee Finlands Svenska Televisionin ohjelmien tekemiseen. Parhaassa tapauksessa 60-70 prosenttia kakkosen ohjelmista on FST:n tuottamia.

Vuoden 1993 alussa Mainostelevisio Oy siirsi koko tarjontansa tytäryhtiö Kolmoskanava Oy:n kanavalle. Vuosikymmenen menestystarina oli saanut alkunsa. Kauniiden ja rohkeiden tultua Yle menetti entisestään uutiskatsojiaan alkuillasta. Ykkösen kanavauudistusvaltti piti olla tunnin pituinen uutiskokonaisuus, kahdeksasta yhdeksään. Näin se romahdutti jo miltei ikuisuuksia kestäneen "puoli yhdeksän uutisten" perinteen siirtämällä pääuutislähetyksen puoli tuntia taaksepäin. Katsojaluvut romahtivat, ja Kympin uutiset saivat menetetyt silmäparit. Myöhemmin Yle katui siirtoaan, ja palautti entisen järjestyksen.

MTV3 on muodostunut koko perheen kanavaksi kuluneen viiden vuoden aikana. Vaikka ohjelmistosta poistettiin muuton myötä monet visailuohjelmat kuten Pekka Laihon "Voitosta voittoon", saatiin tilalle uudet kestosuosikit: Onnenpyörä ja Megavisa. Näistä Onnenpyörä on vielä hengissä, viisi kertaa viikossa. Elokuvia "Maikkarilta" tulee useita viikossa ja erilaisten sarjojen määrä on hyvinkin kirjava. Kenties tunnetuin televisio-ohjelmien tekijä on koko uransa MTV:llä pelleillyt Spede Pasanen. Aina parinkymmenen vuoden takaisesta Spede Showsta Kymppi- ja Junnutonnin kautta "Speden sallittuihin leikkeihin" on Pertti Pasanen suomalaisille pilkettä silmäkulmaan tuonut. Ovatpa sarjoistakin Speden tuotantoa olleet niin Hynttyyt yhteen kuin Blondi tuli taloonkin. Ja yhä keksijä-Spedellä on ideoita ja rahaa vaikka mihin.

Mitenpä on Nelosen laita? Katsottaessa juontajavalintoja löytyy toinen toistaan julkkiksempia valintoja: Lola Odusoga, Ruben Stiller sekä tietysti Päivän Lööpin Matti-Esko Hytönen. Jope Ruonansuukin kerkesi laulussaan vitsailla: "Miks' lapset katsoo Nelosta ja pelosta pillittää? Antaa Matti-Esko Hytösen selvittää!" Julkkiksista Juha Föhr sai jo potkut Neloselta. Löytyyhän toki Neloselta hyviäkin ohjelmia ja juontajia, tosin ulkomaalaisia. Hyvänä esimerkkinä on mukava ja asiallinen Ricki Lake. Vielä on uudella lapsella paljon tekemistä noustakseen samalle tasolle toisen pelkästään mainosrahoilla pyöritettävän kilpakumppaninsa kanssa. On kuitenkin ilo huomata, että joku toinenkin MTV3:n kanssa haluaa pärjätä Yleisradion murtuneelle monopoliasemalle.

Nelonen on ainoa kanavistamme, jonka ohjelmistoon ei vielä kuulu uutisia. Asia kuitenkin korjaantuu vuoden 1998 alussa, jolloin Nelonen aloittaa kahden uutislähetyksen toimittamisen. Alkuperäiseen ohjelmasuunnitelmaanhan Nelonen suunnitteli uutisia tunnin välein. Tiuhaan tahtiin siirrytään ilmeisesti ensi syksynä. Urheilua sentään tulee kaikilta kanavilta. Siinä missä Yle on keskittynyt jalkapalloon ja yleisurheiluun, kunnostautuvat mainoskanavat bisneslajeilla, kuten formuloilla ja jääkiekolla. Lajeilla jotka, ainakin formulat, keräävät ruutujen ääreen parhaimmillaan yli puolitoista miljoonaa katselijaa. Ja suomalaisetko muka eivät olisi kiinnostuneita urheilusta?!

Arpapeleissä monopolin omaava Veikkaus on vuosi vuodelta laajentanut kanava-alaansa. Aluksi Lotto oli vain ykkösen omaisuutta. Myöhemmin näytettiin sekä uutiset että Lotto niin ykkös- kuin kakkosverkossakin. Nykyään vanhojen ravi- ja vakioveikkausten ohella on tarjolla Bingolottoa perjantaisin ykköseltä ja Speden Spelejä edellisenä päivänä maikkarilta. Ja katsojalukemat ovat melko lailla korkealla.

Tänä päivänä televisiokanavien valttina on ympärivuorokautisuus. Esimerkiksi MTV3 on asettanut tavoitteekseen lähettää tulevaisuudessa ohjelmaa non-stoppina. Askel kohti totaalista tv-päivää harpattiin jo 1980-luvun lopulla, kun silloin Kolmostelevisio aloitti Huomenta Suomi -ohjelman lähetykset. Alunperin parin tunnin lähetys kestää nyt jo kolme tuntia. Yleisradion oli pakko vastata haasteeseen vuoden 1997 alussa, jolloin se aloitti Aamu-TV:n lähettämisen. Voisiko tuon mielikuvituksellisempaa nimeä ollakaan? Huomenta Suomi on taattua koko perheen ohjelmaa; piirrettyjä, uutisia, keittiövihjeitä. Ykkönen pysyttelee aamuhämärissäkin synkän asiallisena. Kansa äänesti kaukosäätimillään jo alussa. Vaikka ensimmäisenä päivänään Aamu-TV saikin 384 000 katsojaa, 50 000 enemmän kuin Huomenta Suomi, romahtivat luvut niin, että MTV:llä oli siitä eteenpäin kaksi kertaa niin paljon katsojia kuin Ylellä. Nelonen aloittaa uutisettomat aamulähetyksensä helmikuun puolivälissä 1998.

Paljon on kehittämisen varaa kaikilla neljällä valtakunnallisella kanavallamme. Selvät luonteenpiirteet ovat kuitenkin löydettävissä ohjelmakokonaisuuksista. Ykkönen on koulutettujen ihmisten ja poliitikkojen faktakanava. Kakkosella voi rentoutua FST:n ja suomalaistuotanteisen ohjelman parissa. Kolmonen jatkaa kärjessä monipuolisella, yhä melko jenkkiläisellä ohjelmistolla. Nelonen voi kehittyä kelpo tiedotuskanavaksi päästyään ensin alkuvaiheiden huomionkeruusta. Vaikka myönnänkin kaikilla kanavillla joskus vierailevani, olisi näin pieni maa pärjännyt kolmenkin kanavan uutisten voimin.